Kuvittele herääväsi aamulla. Lasket hanasta vettä, keität kahvia, vedät vessan, astut ulos ovesta ja kävelet siistiä jalkakäytävää pitkin pysäkille. Talvella jalkakäytävä on aurattu, kesällä sadevesiviemärit toimivat niin, ettei kadulle synny suuria lammikoita. Et todennäköisesti tule edes ajatelleeksi, että kaikki tämä on osa kunnallistekniikkaa – kunnes jokin menee pieleen.
Esimerkiksi Espoossa kunnallistekniikka on kaupunkimme elinehto: meillä vesi- ja viemäriverkostosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), joka ylläpitää ja kehittää vedenjakelua sekä jäteveden puhdistusta. Mutta mitä tapahtuu, jos järjestelmää ei huolleta tarpeeksi?
Kun kunnallistekniikka pettää: Leppävaaran runkovesijohtovaurio
Hyvä esimerkki tästä on Leppävaaran runkovesijohtovaurio, joka tapahtui helmikuussa 2024 halvaannuttaen sadantuhannen asukkaan vedensaannin. Suuri putkirikko aiheutti häiriöitä laajalla alueella Espoossa Turunväylän pohjois- ja itäpuolella jättäen useita alueita ilman juomavettä ja häiriten ihmisten arkea sekä yritysten toimintaa. Korjaustyöt kestivät pitkään, ja tilanne osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää on panostaa vesi- ja viemäriverkoston kunnossapitoon ennakoivasti – eikä vasta silloin, kun kriisi iskee.
Vedenjakelun keskeytyksen vuoksi asukkaat joutuivat turvautumaan pullotettuun veteen, ja esimerkiksi Leppävaarasta kaukana olevalta Juvankartanon S-marketiltakin pullovesi loppui nopeasti kaupoista. Tämä kertoo, kuinka haavoittuvaa kaupunkimme perusinfrastruktuuri voi olla, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti.
Miksi kunnallistekniikka tarvitsee rahaa?
Liian usein kunnallistekniikan kunnossapito jää budjetoinnissa taka-alalle, koska se ei ole mediaseksikästä politiikkaa. Siltojen, vesiputkien ja katujen kunnossapito ei ehkä herätä intohimoisia keskusteluja, mutta niiden laiminlyönti näkyy kyllä nopeasti – vuotavina putkina, sortuvina teinä ja epävakaina sähköverkoina.
Korjausvelka kasvaa huomaamatta, ja lopulta edessä voi olla mittavia, jopa katastrofaalisia korjaustoimenpiteitä. Jos vaikkapa vesijohtoverkosto pääsee liian huonoon kuntoon, seurauksena voi olla laajoja vesikatkoksia tai jopa terveysriskejä. Jos kadut rapistuvat, liikenneturvallisuus heikkenee ja huonokuntoiset tiet tulevat kalliiksi niin autoilijoille kuin kunnallekin.
”Suurin uhka vesihuollolle on kuitenkin nyt se, ettei vesijohtoverkostoa huolleta ajoissa. Saneeraustarpeista on tiedetty, mutta investointeja on lykätty. Investoinnit olisivat tuoneet painetta korottaa vesimaksuja, eikä kuntapoliitikoilla ole ollut siihen halua.” (HS.fi 16.11.2022)
Kunnallistekniikka ja kuntavaalit – mitä sinä voit tehdä?
Kunnallistekniikka ei ole vain insinöörien asia – se on jokaisen kuntalaisen asia. Kuntavaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat, miten Espoossa panostetaan infrastruktuuriin. Äänestäminen on paras tapa vaikuttaa. Kysy ehdokkailta, miten he suhtautuvat kunnallistekniikan kunnossapitoon. Vaadi pitkäjänteistä budjetointia ja vastuullista päätöksentekoa, jossa ei vain siirretä ongelmia tuleville sukupolville. Minulla on vuosien kokemus infra-alalta, ja olen ollut mukana useissa vesihuollon verkostohankkeissa työskennellessäni niin HSY:llä kuin Espoon kaupungilla. Tämä työ on antanut minulle vahvan ymmärryksen siitä, miten tärkeää on ennaltaehkäisevä kunnossapito ja pitkäjänteinen investointi kriittiseen infrastruktuuriin. Juuri siksi haluan nostaa tämän aiheen esille – jotta voimme tehdä Espoosta kaupungin, jossa perusasiat toimivat nyt ja tulevaisuudessa.
Kun seuraavan kerran nautit hanavedestä tai astut ulos hyvin hoidetulle kadulle, muista: kunnallistekniikka ei ole itsestäänselvyys. Se on tulos siitä, että joku on päättänyt pitää siitä huolta. Pidetään huoli, että näitä päätöksiä tehdään myös jatkossa!